torstai 17. tammikuuta 2013

Talven selkä taittuu

Kun olin lapsi, kertoivat äiti ja mummo talven selän taittuvan Heikin nimipäivänä 19. päivä tammikuuta. Silloin myös karhu kääntää kylkeä ja karjan rehua ja heiniä piti olla vielä puolet jäljellä. Nykymenossa tällaisia vanhankansan viisauksia ei enää mummot ja äidit kertoile, koska niiden merkitys on radikaalisti vähentynyt. Maitotiloja on lukumääräisesti paljon, paljon vähemmän kuin lapsuudessani, eikä rehujen ja heinien määrää varmasti tarkkailla silmämääräisesti heikinpäivänä, koska erilaiset seurantalaitteet ja tietokonekirjaukset kertovat kaiken tasan tarkkaan.

Minä iloitsen aina kuitenkin siitä, että talvi alkaa olla voiton puolella. Päivien valoisuus lisääntyy ja se antaa meille lisää positiivista energiaa. Lämmityskausi kääntyy kohti kevättä, ulkoilusäät paranevat ja mikä kaikkein parasta: muuttolintujen tulo lähestyy. Tokihan vielä saamme odottaa kevään ja alkukesän yötä päivää jatkuvaa sirkutusta, sirinää ja kukkumista, mutta elämä lintulaudoillakin vilkastuu.

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna tarkkailemme jälleen lintulautojen ja ruokintapaikkojen birdlifea, joka meidän perheen huonolla lajituntemuksella jää aina kuitenkin vaatimattomaksi: tiaisia, harakoita, joitakin pikkulintuja, punatulkku jne :) Mutta mukava on katsella niiden touhuja, nokkimisjärjestystä ja nopeita pyrähdyksiä puiden oksilla.

Joululoman jälkeen myös harrastuspiirit ovat jälleen pyörähtäneet käyntiin. Tälle vuodelle olen onnistunut valitsemaan harrastuspiirit, jotka vaativat paljon keskittymistä ja opiskeluakin. Olen jo aiemmin kirjoittanut italian kieliopinnoista ja sen tuomista haasteista. Paljoa viisaammaksi en ole vieläkään tullut. Verbien taivuttaminen on täyttä sokkovalintaa! Nypläys uudelleen henkiin herätettynä harrastuksena vaatii täyttä keskittymistä. Mikä lyönti mihinkin ja mihin se neula milloinkin pistetään ei salli herpaantumista vasta-alkajalta. Eikä joogapiirissäkään keskitytä naapurin tekemisiin vaan aivan omiin harjoituksiin.

Perheen sisällä jännitystä aiheuttaa Kuopuksen ja Miniän 3,5 viikon kuluttua tapahtuva lähtö kahdeksi vuodeksi kehitysaputöihin Tansaniaa. Paljon on pitänyt asian eteen tehdä töitä, opiskella ja järjestää asioita. Lähes kaksi vuotta asiaa on valmisteltu ja useita kertoja on näyttänyt siltä, ettei lähtö toteudukaan. Mutta niin vain asiat järjestyvät kun niitä järjestetään! Tämä kyllä pitää paikkansa asiassa kuin asiassa.

Uusi kaupunginvaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa perjantaina 19. päivä. Silloin on asialistalla henkilövalinnat luottamustoimiin. Toivon todellakin johtavilta luottamushenkilöiltä viisautta ja rohkeutta katsoa koko kaupungin hyvinvointia eikä vain keskittyä kaupunkikeskustaan. Meillä täällä liitosalueiden laitamilla pitää olla oikeus lähipalveluihin siinä kuin keskikaupungin asukkaillakin.  Ensimmäiseksi pitää pystyä järjestämään terveyspalvelut nimensä mukaisiksi lähipalveluiksi.
Yhä edelleen sanon, että niin moni asia järjestyy kun niitä järjestetään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti