Hölmöläisiäkö me olemmekin?

Jokainen meistä vanhemmista ihmisistä muistaa hölmöläissadut. Milloin ne poloiset kantoivat pimeään pirttiin säkillä valoa ja milloin yrittivät jatkaa liian lyhyttä peittoa siirtämällä palasen yläpäästä peiton alapäähän.

Nämä sadut ovat eittämättä nousseet mieleeni, kun olen seurannut viime aikojen keskustelua täällä rakkaassa kotikaupungissa.
 
Suokaa anteeksi, rakkaat ystävät, mutta pakko palata taas kerran näihin samoihin kysymyksiin. Siis kaupungin liitosalueiden peruspalvelujen alasajoon ja sitten konsultti/projekti-vetoisiin tekohengitysyritelmiin.

Maaliskuussa on alkanut hieno projekti nimeltään Seinäjoen kaupungin osakeskusten aktivointihanke.

Hankkeen tavoitteena on keskusten (Peräseinäjoen ja Ylistaron) "vetovoimaisuuden kehittäminen asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta".

Seinäjoen Elinkeinokeskuksen sivuilla asia kerrotaan vielä paljon tarkemmin:
"Hankkeen tavoitteena on keskusten (Peräseinäjoen ja Ylistaron) vetovoimaisuuden kehittäminen asukkaiden ja yritysten silmissä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat keskustan yrittäjien omaehtoisen toiminnan aktivointi ja tukeminen, yhteistyön tiivistäminen Seinäjoen kaupungin ja muiden keskustojen kehittämiseen vaikuttavien tahojen kanssa sekä viestinnän hyödyntäminen keskustojen kehittämisessä. Peräseinäjoen ja Ylistaron keskustojen nykytilanne on haastava, koska kuntaliitosten jälkeen keskusta-alueiden yritystoiminta ja asukkaiden aktiivisuus ei ole virinnyt toivotulla tavalla. Hankkeen päätavoite on osakeskusten toiminnallinen aktivoiminen ja vetovoiman kehittäminen."

Niinpä niin, todellakin: keskusta-alueiden yritystoiminta ja asukkaiden aktiivisuus ei ole virinnyt toivotulla tavalla! Nyt, kun peruspalvelut on yksi toisensa perästä joko jo ajettu alas tai ollaan ajamassa (kuten 2-opettajaiset kyläkoulut) kaupungin päättäjät ja virkamiehet ovat todenneet kehittämistä viestinnän hyödyntämisessä ja yhteistyön tiivistämisessä!

Kaksi valtuustokautta toiminut Peräseinäjoen asukaslautakunta on omalta osaltaan viestittänyt ja yrittänyt ylläpitää yhteistyötä. Arvatkaapa millaisin tuloksin? Kirjelmiin, kannanottoihin ja muihin huomioihin alueen palvelujen ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi ei ole suostuttu vastaamaan puhumattakaan että ne olisivat tulleet ao. lautakunnan käsittelyyn.

Nyt kun palvelut on supistettu jo miniminimiin, aletaan kehitellä tällaisia projekteja.

Montako nuorta perhettä luulette tänne rakentavan, jos meillä on tarjolla poniratsastusta pari kertaa vuodessa, työpajatoimintaa lapsille kerran kesässä. Tai eläkeläisten piirille parit päivätanssit.

Ymmärrän erittäin hyvin, että aika muuttuu. Yhteiskunnan toiminnot ja kaupunkilaisten vaatimukset muuttuvat, sen ymmärrän. Mutta sitä en ymmärrä, että toiminnot vain ajetaan alas. Konsultitko niin määräävät.

Eikö yhteistyö tarkoita sitä, että molempia osapuolia kuunnellaan? Että toimintojen jatkamista suunnitellaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa? Että haetaan uusia toimintamalleja, jotka sopivat kaikille osapuolille.

Kylillä on aktiivisia ihmisiä, jotka antavat aikaansa ja voimavarojaan yhteiseksi hyväksi. Heillä on kehittämisen arvoisia ideoita, mutta norsunluutornista katsottuna ne ovat vain olankohautuksen arvoiset.

Projekteja tulee ja niitä menee. Kuka niiden tuottavuuden pystyy mittamaan. Useassa tapauksessa voi todeta kuten vanha kansa aikoinaan: Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Avoin yhteistyö, oikeista asioista puhuminen puuhastelun sijaan, sitä kaivataan!