 |
| Kesää muistellessa |
Motto 2: Aamun virkku illan torkku, se tapa talon pitää!
Jossakin elämän vaiheessa on sisäinen kelloni kääntynyt aamuvirkun puolelle. Yleensä herään n. kuuden maissa, ja nyt talviaikaan siirtyminen on aiheuttanut pientä jet lagia! Usein käy niin, että puolison noustessa aamukahville ja siirtyessä lukemaan päivän sanomalehteä, olen jo ehtinyt silittää pyykit, pestä pari koneellista uutta, siivota, päivittää fb:n ynnä muuta. Mutta tämä rytmi tietää myös sitä, että illalla kymmenen maissa on sitten nukkumaanmenon aika.
Edellä kerrottu on esipuhetta tähän aamuun, jolloin minulla oli aika kaupunkiin astmakontrolliin klo 9! Mutta ennen kuin olimme kaupungissa, olimme ehtineet käydä hakemassa muutamat avaimet ja vaalikuvat vaalivastaavaltamme, toimittaa avaimet niiden oikealle omistajalle, kiikuttaa vaalipapereita vaalipäällikölle kaupungissa ja viedä vaatteita pesulaan. Klo 8.50 olin sitten lääkäritalon ilmoittautumisluukulla :) Laiska töitään laskee, mutta kertonee jotakin tavasta toimia!
**************
No, kaiken kaikkiaan oli tosi hankala ja peräti ikävä mennä aivan vieraan keuhkolääkärin vastaanotolle, mutta ei ollut muuta vaihtoehtoa. Oma lääkärini on pitkällä sairaslomalla, nyyh ;( Koska tapasimme nyt ensimmäistä kertaa, tuli siinä kerrattua astmani syntyhistoriaa. Ja toisaalta, kun olen sitä nyt kymmenen vuotta sairastanut, oli ihan aiheellista palata diagnoosin tekemisen vaiheisiin.
Kun sairastuin, ensimmäisiä oireita oli jatkuvat 'flunssat', poskiontelotulehdukset, äänen menetys ja täydellinen uupumus/väsymys. Vaikka työpaikalla tiedettiin rakennuksen kosteusvaurioista ei niihin puututtu. Ei vielä siinä vaiheessa kun minulle jouduttiin etsimään 'puhdas' työntekemisen paikka. Vasta vuosia myöhemmin, kun useat toiset työntekijöistä alkoivat valittaa oireista ja 'nostivat kissan pöydälle' asia eteni.
Tänä aamuna lääkäri ihmetteli, kuinka sinnittelin 10 vuotta flunssien ja erilaisten oireiden kanssa ennen kuin vuosi sitten jäin eläkkeelle. Niin, kuinka? Ehkä siksi, että olin työorientoitunut. Vielä oli virtaa! Mutta viimeinen vuosi kaikkine kymmenine sairauspäivineen, silmäoireineen jne kypsytti naisen kotiin.
Tämän päivän tutkimukset ovat kääntymässä siihen suuntaan, että home ja sen mukana tuomat mikrobit eivät niinkään aiheuta allergisia oireita vaan tuottavat toksiineja eli myrkkyjä, jotka ovat osaltaan aiheuttamassa ihmisille autoimmuunisia sairauksia.
Nyt olen astman suhteen hyvällä puolella. Koskaan tauti ei parane, mutta eläkevuoden aikana on ollut vain yksi lyhyt flunssa! Ja kiitosta sain harrastuksistani: joogasta ja erityisesti laulamisesta. Sitä kuulema jatkossa vaikkapa lisää!
Ja kyllä Kihniänkylän Naiskävelijöitten tiistailenkki on myös omiaan lisäämään hyvinvointia ja kehon ja mielen vastustuskykyä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti